Työkyvyttömyyden riskitekijät asiantuntijatyössä

Artikkelissa tarkastellaan työkykyä, työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyyden riskitekijöitä erityisesti asiantuntijatyön näkökulmasta. Aluksi artikkelissa käysittelee työkykyä ja työkyvyttömyyttä ilmiöinä sekä luo katsauksen suomalaisten työkyvyn viimeaikaiseen kehitykseen tilasto- ja tutkimustiedon valossa. Tämän jälkeen artikkelissa pohditaan erityisesti asiantuntijatyön piirteitä ja haasteita työkyvyn näkökulmasta sekä tarkastellaan tutkimustietoa työkyvyttömyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Lopuksi pohditaan työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisyn keinoja.

11.12.2024

Jo lähes puolet työllisistä suomalaisista toimii asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijatyössä korostuvat erityisesti työn psyykkinen vaativuus sekä työmäärään, ajankäyttöön, työn sirpaloitumiseen ja työn rajattomuuteen liittyvät kuormitustekijät. Toisaalta asiantuntijoiden työssä on useita työkykyä suojelevia piirteitä kuten vähäinen fyysinen kuormittavuus, vahva työn itsenäisyys ja työn imu sekä merkityksellisyyden kokemus.

Työkyvyttömyyttä mitataan usein sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kautta. Asiantuntijatyötä tekevillä, erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä, on kaikkiaan pienempi työkyvyttömyyden riski kuin suorittavaa työtä tekevillä, sillä heillä on muita vähemmän tuki- ja liikuntaelinten sairauksien aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Toisaalta mielenterveyden häiriöihin perustuva työkyvyttömyys on toimihenkilöillä yleisempää kuin työntekijäasemassa olevilla, ja asiantuntijoiden mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on viime vuosina ollut kasvussa. Vaikka asiantuntijoilla painottuvat työn psykososiaaliset kuormitustekijät, asiantuntijoiden työkyvyttömyyden riskitekijät ovat kaikkiaan samankaltaisia kuin muillakin ryhmillä.

Työkyvyttömyysriskeihin ovat yhteydessä monenlaiset yksilöihin, työpaikkoihin ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät, joista vahvimmin näyttöä on yksilötason tekijöiden yhteyksistä työkykyyn. Yksilötekijöistä nousevat erityisesti ikä ja elintavat, työpaikkaan liittyvistä tekijöistä erityisesti psyykkisiin työoloihin kuten työn vaatimuksiin ja työn voimavaroihin liittyvät tekijät. Työkyvyttömyysriskeihin voidaan vaikuttaa yhteiskunnan, yksilöiden ja työpaikkojen keinoin. Työkyvyn heikkenemisen ensimmäisiin merkkeihin on puututtava varhain, jotta voidaan ehkäistä pitkäkestoista ja pysyvää työkyvyttömyyttä.

Artikkelin kirjoittajan esittely

Artikkelin kirjoittaja Jenni Blomgren on valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti. Hän työskentelee tutkimusprofessorina Kelan tutkimusyksikössä ja on tehnyt pitkään tutkimustyötä työkykyyn, sairauspoissaoloihin, kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeiseen sekä terveyspalveluihin liittyvistä teemoista.

 

Lue lisää aiheesta