
Maalittamisen kriminalisointia kannatetaan
Akava Works selvitti yhdessä 14 akavalaisen liiton kanssa liittojen jäsenten suhtautumista maalittamisen kriminalisointiin ja missä muodoissa maalittaminen ilmenee akavalaisten työssä. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia suhtautui myönteisesti maalittamisen kriminalisointiin.
Innovaatiopolitiikkaa tuottavuuskasvun edistämiseksi
Artikkeli tuo taloustieteellisen tutkimuksen pohjalta johtopäätöksiä siitä, miten innovaatiopolitiikkaa voitaisiin Suomessa kehittää tuottavuuskasvua edistäväksi.
Maalittamisen kriminalisointiehdotuksen arviointia
Artikkeli tarkastelee maalittamista ja sen vaikutuksia ilmiönä sekä tuo näkökulmia maalittamisen kriminalisointiesityksiin ja arvioi kriminalisoinnin tarpeellisuutta.
Kysymyksiä ja vastauksia kotitalousvähennyksestä
Kotitalousvähennykseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia Akava Works -selvitysten perusteella.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden ostaminen ja vähennyksen taso – mitä sanovat akavalaiset?
Noin puolet akavalaisista vastaajista kertoo ostavansa erilaisia palveluita siksi, että kotitalousvähennys alentaa niiden hintaa. Suosituimpia palveluita ovat remontti- ja asennuspalvelut. Myös siivous- ja kotitalouspalveluita käyttää moni vastaaja. Suurin osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä katsoo, että vähennyksen tason kasvattaminen nykyisestä lisäisi heillä palveluiden kulutusta. Vastaavasti he tinkisivät erityisesti siivouspalveluiden ostamisesta, jos kotitalousvähennystä ei olisi.

Kotitalousvähennys työllistää
Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten sitä käyttävät keskituloiset. Vuonna 2018 kaikista täyden kotitalousvähennyksen tehneistä yli 35 prosenttia ansaitsi enintään 35 000 euroa vuodessa ja 60 prosenttia enintään 50 000 euroa vuodessa. Käyttäjämäärien kasvun jatkumisesta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ole vielä nähty.

Lomautus- ja työttömyyskatsaus 04/21: Työllistyminen on vaikeaa – myös vastavalmistuneilla
Helmikuun 2021 lopussa oli kaikkiaan 14 128 vastavalmistunutta työtöntä. Heistä korkeakoulutettuja oli 3 604 ja muita kuin korkeakoulutettuja 10 524. Ylemmän korkea-asteen suorittaneiden vastavalmistuneiden tilanne eroaa muista vastavalmistuneista, sillä heidän osaltaan työttömien määrä ei ole kääntynyt laskuun.

Yritysten ja yliopistojen yhteistyöstä TKI-toiminnassa
Artikkeli tuo näkökulmia yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Siinä kuvataan tapausesimerkkinä Nokian TKI-toimintaa, jolla oli tärkeä merkitys Suomen teknologisessa kehityksessä ja kansantaloudelle, mutta myös kansainvälisesti matkaviestinteknologian edelläkävijänä. Artikkeli nostaa esiin TKI-toiminnan rahoitusmalleja ja menestyksellisiä yhteistyötapoja.

Lomautus- ja työttömyyskatsaus 03/21: Lomautukset vähenivät tammikuussa
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli tammikuun 2021 lopussa yhteensä vajaat 57 800 kokoaikaisesti lomautettua. Lomautettujen määrä putosi takaisin loka-marraskuun lukemiin. Pudotus joulukuusta oli 20 000 lomautetun verran.

Koulutus on jokaisen oikeus – selvitys vammaisten henkilöiden korkeakoulutuksen saavutettavuudesta
Artikkeli käsittelee korkeakoulutuksen saavutettavuutta työllisyyden edistäjänä. Selvitys on poikkihallinnollinen katsaus vammaisten henkilöiden työllistymisen esteisiin ja siinä annetaan toimenpide-ehdotuksia tilanteen muuttamiseksi. Artikkelin kirjoittaja on asiantuntija Anni Kyröläinen.