Lomautus- ja työttömyyskatsaus 05/21: Työttömiä on poikkeuksellisen paljon – mutta ainoastaan Uudellamaalla

Tämänkertaisena teemana on tarkastella työttömyyden alueellista kehitystä korona-aikana. Uusimaa on ainoa maakunta, jossa työttömyystilanne on nyt huonompi kuin edellisen työttömyyshuipun aikana. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nopeasti. Työttömien kokonaismäärä vähenee hyvin hitaasti, jos ollenkaan.

9.5.2021

Työllisyys- ja lomautuskatsaus keskittyy aika ajoin johonkin erikoisteemaan. Tällä kertaa tarkastelemme aluksi työttömyyden alueellista kehitystä korona-aikana.

Koronaviruspandemian hillitseminen on vaatinut mittaluokaltaan erilaisia rajoituksia eri puolilla maata. Erot rajoitusten kireydessä voivat näkyä eroina työmarkkinoiden kehityksessä eri puolilla maata. Tämä näkökulma ei ole ollut julkisuudessa esillä ainakaan kovin näkyvästi.

Kävimme läpi työllisyysluvut maakunnittain. Niiden perusteella Uusimaa erottuu selvästi kaikista muista maakunnista. Vastaavasti kehitys muissa maakunnissa on hyvin samankaltaista keskenään.

Uudenmaan ulkopuolella on enemmän työttömiä (runsaat 210 000) kuin Uudellamaalla. Uudellamaalla on kuitenkin enemmän työttömiä (110 000–115 000) kuin yhdessäkään toisessa maakunnassa.

Kuva 1 näyttää työttömien työnhakijoiden määrän Uudellamaalla (mukana kokoaikaisesti lomautetut). Arvioimme kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella, että työttömien työnhakijoiden määrä kohosi vuonna 2020 helmikuusta toukokuuhun noin 80 000 henkilöä. Sen jälkeen työttömien lukumäärä on pienentynyt vajaat 37 500 henkilöä eli alle puolet alkuperäisestä noususta. Lisäksi työttömien määrä näyttää vakautuneen 115 000 henkilön vaiheille, eikä se ole heinäkuun jälkeen (yli puoleen vuoteen) laskenut lisää.

Työttömät työnhakijat Uudellamaalla (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

Kuva 1: Työttömät työnhakijat Uudellamaalla (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

Kuvasta 1 nähdään toinenkin tärkeä asia. Uudellamaalla on nyt työttömiä vajaat 20 000 enemmän kuin edellisessä huipussa vuonna 2016. Tässä Uusimaa erottuu merkittävästi kaikista muista maakunnista. Se on ainoa maakunta, jossa työttömyystilanne on nyt huonompi kuin edellisen työttömyyshuipun aikana. Kaikissa muissa maakunnissa tilanne on nyt parempi työttömien lukumäärällä mitattuna.

Koronaviruspandemia ja sen torjunta näyttävät iskeneen voimakkaimmin Uudenmaan työttömyyteen. Se johtuu todennäköisesti tiukemmista koronarajoituksista ja suuremmasta palveluiden merkityksestä kuin muualla Suomessa.

Kuva 2 näyttää työttömien työnhakijoiden määrän muualla kuin Uudellamaalla. Kausipuhdistettujen lukujen perusteella arvioimme, että työttömien määrä kohosi vuonna 2020 helmikuusta toukokuuhun runsaalla 127 000 henkilöllä. Maaliskuussa 2021 työttömiä oli noin 213 000. Pudotusta toukokuun huipusta oli lähes 87 000 henkilöä, mikä on yli kaksi kolmasosaa (68 prosenttia) alkuperäisestä työttömyyden noususta.

Kuva 2 näyttää myös, että Uudenmaan ulkopuolella on nyt työttömiä selvästi vähemmän kuin aikaisemmassa työttömyyden huipussa vuonna 2015. Tämä pätee jokaiseen maakuntaan erikseen. Se pätee siis esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan kaltaisiin alueisiin, joissa on isoja kaupunkeja.

Koronarajoitusten purkaminen ja elämän palaaminen normaaliksi vähentää työttömyyttä todennäköisesti jyrkemmin Uudellamaalla, jossa elpyminen on pahasti kesken kuin muissa maakunnissa, joissa toipuminen on jo edennyt ripeämmin.

Työttömät työnhakijat muualla kuin Uudellamaalla (sis. kokoaikaisesti lomautetut)

Kuva 2: Työttömät työnhakijat muualla kuin Uudellamaalla (sis. kokoaikaisesti lomautetut)

Työttömyyden pitkittyminen jatkuu

Koronaviruspandemia on laittanut tulpan työmarkkinoille. Sieltä puuttuu imu, minkä vuoksi työttömillä on ilmeisen suuria vaikeuksia työllistyä. Niinpä työttömyysjaksot pitkittyvät. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nopeasti. Työttömien kokonaismäärä vähenee hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Hyvä uutinen on se, että uusia työttömyysjaksoja alkaa tällä hetkellä jopa vähemmän kuin keskimäärin parina edellisenä vuotena. Ongelman ydin eivät siis ole uudet irtisanomiset, vaan olemassa olevien työttömien työllistyminen.

Päivitettyjen trendilaskelmiemme mukaan työttömien määrä (ilman lomautettuja) kohosi koronakriisin alkaessa hyvin nopeasti helmikuusta toukokuuhun noin 60 500 henkilöllä. Tuosta lukemasta työttömien määrä on pudonnut maaliskuun loppuun mennessä vain vajaat 17 000 henkilöä (eli vajaat 28 prosenttia). Työttömiä on siis kaikkiaan reilut 43 000 enemmän kuin ennen kriisiä.

Työttömien määrä työttömyyden keston mukaan

Kuva 3: Työttömien määrä työttömyyden keston mukaan

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on pysynyt korkeana

Kokoaikaisesti lomautettuna oli maaliskuun lopussa runsaat 62 700 henkilöä. Joulukuun tilapäistä nousua lukuun ottamatta lomautettujen kokonaismäärä ei ole muuttunut kovinkaan paljon viime elokuun jälkeen. Myös vuotta aiempaan verrattuna (65 300) lomautettujen määrä on vähentynyt vain vähän.

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä

Kuva 4: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä

Korkeakoulutettujen työttömien määrä

Kuva 5: Korkeakoulutettujen työttömien määrä

Korkeakoulutettujen työttömyys ja lomautukset pysyivät lähes ennallaan

Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuonna 2020 helmikuusta toukokuuhun 8 100 henkilön verran. Tuosta noususta oli vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä vähentynyt runsaat 1 600 henkilöä eli ainoastaan viidesosa. Työttömyyden pitkittyminen on yhtä lailla suurin ongelma korkeakoulutetuille kuin kaikille muille. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa.

Maaliskuun lopussa oli 8 548 korkeakoulutettua kokoaikaisesti lomautettuna. Se on jonkin verran enemmän kuin helmikuussa (7 834) tai maaliskuussa 2020 (7 635).

Kokoaikaisesti lomautettujen korkeakoulutettujen määrä

Kuva 6: Kokoaikaisesti lomautettujen korkeakoulutettujen määrä

 

Työttömät Suomessa >

Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu työttömyystilanteeseen.

Lomautetut Suomessa >

Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu Suomen lomautustilanteeseen.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271