Raportin on toteuttanut Oxford Economics ja tilannut Akava Works. Lue koko raportti alta (pdf-tiedostot):
- (EN) Assessing the macroeconomic impact of EU membership for Finland_22082019
- (FI) EU-jäsenyyden vaikutukset Suomen makrotalouteen Akava Works -raportti 12019
Yhteenveto raportista
Suomi liittyi Euroopan unioniin (EU) vuonna 1995 samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa, jolloin EU:n jäsenvaltioiden määräksi tuli 15. Päätöksen taustalla oli kansanäänestys, ja EU-jäsenyydellä oli vahva kansalaisten tuki ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2009 alkaen Suomen poliittisessa kentässä on tapahtunut muutoksia. Vuoden 2011 vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi nousi EU-vastainen ja maahanmuuttokriittinen Perussuomalaiset, joka lisäsi kannatustaan edelleen vuonna 2015.
Vuoden 2015 jälkeen politiikan dynamiikka on muuttunut, mutta on tärkeää huomata, että suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti EU-jäsenyyteen. Esimerkiksi syyskuun 2018 Eurobarometrin mukaan 66 % suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyödyllisenä. Vuonna 2017 Perussuomalaisten puheenjohtajavaali johti puolueen jakautumiseeen kahteen puolueeseen, joista kumpikaan ei tällä hetkellä aja eroa EU:sta vaan painottaa EU:n uudistamista sen sisällä toimien.
Keskustelussa käytetään vahvaa retoriikkaa, mutta objektiivista tutkimusta EU-jäsenyyden tähänastisista taloudellisista vaikutuksista Suomeen on suhteellisen vähän. Akavan toimeksiannosta Oxford Economics on laatinut riippumattoman katsauksen, joka perustuu käytettävissä olevaan tutkimustietoon. Seuraavassa esitetään analyysin tulokset tiivistetysti.
Miten EU-jäsenyys on vaikuttanut Suomen makrotalouteen?
Kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten kasvu on vahvistanut
Suomen elintasoa:
EU-jäsenyyden myötä Suomi on hyötynyt pääsystä yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille sekä kaupan ja investointien esteiden purkamisesta jäsenvaltioiden väliltä. Tämä on tukenut merkittävästi talouden kasvua:
- Suomea koskevien arvioiden mukaan bruttokansantuote asukasta kohti (BKT/asukas) on EU-jäsenyyden myötä kasvanut 1,2–1,7 prosentilla, mikä vastaa kotitalouksien keskitulojen nousua 1 020–1 450 eurolla vuonna 2017. Kasvu on pitkälti linjassa EU-jäsenvaltioiden keskimääräisen kehityksen kanssa.
- Oletamme kasvun edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon viimeaikaiset EU-hankkeet, kuten energiaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma, sekä komission parhaillaan
neuvottelemat uudet kauppasopimukset. - EU-jäsenyyden kokonaisvaikutuksesta työpaikkoihin on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Tuoreessa Suomea koskevassa arviossa on kuitenkin esitetty, että EU:n avulla on syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa, mikä vastaa 1,4 prosenttia työvoimasta
vuonna 2017. - Soveltamalla eräitä uusimpien empiiristen tutkimusten tuloksia Suomen kaupan nykyrakenteeseen voidaan sanoa, että EU-jäsenyys on lisännyt kokonaiskauppaa 9 %–26 %, mikä vastaa 16–47 miljardia euroa vuonna 2017.
- Sekä EU- että EMU-jäsenyys ovat tukeneet Suomeen ulkomailta tulevien sijoitusten (foreign direct investment, FDI) kasvua. Eräiden keskeisten tutkimustulosten perusteella Suomeen on tullut EU- ja EMU-jäsenyyden myötä 31,7 miljardia euroa enemmän suoria ulkomaisia sijoituksia vuodesta 1995 alkaen. Vuositasolla se vastaa keskimäärin 0,9 prosentin BKT-kasvua tarkastelujakson aikana.
EU-jäsenyyden hinta on suhteellisen pieni:
Analyysimme mukaan EU-jäsenyyden taloudelliset kustannukset ovat suhteellisesti varsin pienet. Tärkeimmät tekijät ovat seuraavat:
- Vuonna 2017 Suomen maksuosuus EU-budjetista oli 1,6 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon Suomen EU:lta saamat varat, Suomen nettomaksu oli vain 93 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia BKT:sta. Näin ollen EU-jäsenyydestä valtiontaloudelle vuosittain koituva kustannus on hyvin pieni.
- Erään aiemman tutkimuksen mukaan suomalaisille yrityksille EU:n sääntelystä aiheutuneet kustannukset olivat noin 0,4 prosenttia BKT:sta. Mielestämme tätä lukua ei kuitenkaan voida pitää EU-jäsenyyden hintana – useimmissa tapauksissa Suomen olisi pitänyt laatia vastaavia omia säädöksiä myös EU:n ulkopuolisena maana.
EMUn vaikutus makrotalouteen on ollut pääosin neutraali:
Vuonna 1998 Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) ja otti käyttöön euron. Suomen eroaminen EU:sta tarkoittaisi myös eroa EMUsta ja paluuta omaan kansalliseen valuuttaan.
- Analyysimme EMUn vaikutuksesta Suomeen ei anna yhtä selkeää kokonaiskuvaa kuin EU-jäsenyyden vaikutuksia koskeva analyysimme. Tutkimusten tulosten perusteella EMUn makrotaloudellinen vaikutus on lähinnä neutraali.
- EMUn vaikutusta Suomeen arvioitiin yhdessä tutkimuksessa, jonka mukaan EMUn vaikutus kasvuun oli erittäin myönteinen aina vuoteen 2007 saakka. Vuoden 2008 jälkeinen kasvukehitys Suomessa osoittaa kuitenkin, että tulos ei olisi sama, jos tutkimus toistettaisiin käyttäen kattavampaa aikasarjaa.
