Tutkimus tarkastelee sukupuolijakaumaa korkeakoulujen hallinnossa huomioiden kaikki Suomen korkeakoulut, yhteensä 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesä–elokuussa 2024 julkisista lähteistä. Tutkimuksessa hallintoon on sisällytetty korkeakoulujen hallitus, rehtoraatti ja yliopistojen tiedekuntien dekaanit ja varadekaanit sekä ammattikorkeakoulujen johtoryhmät.
Sukupuolijakaumaa tarkastellaan kaksijakoisesti aineistossa esiintyviin jakoihin pohjautuen. Tässä julkaisussa tarkastellaan ensin yliopistoja ja sitten ammattikorkeakouluja ja lopuksi analysoidaan molempien sukupuolijakaumaa. Tutkimus on seurantatutkimus Akava Worksin vuonna 2020 toteuttamalle tutkimukselle korkeakoulujen hallinnon sukupuolijakaumasta.
Naiset ovat Suomessa yleisesti vahvasti edustettuina koulutuksen alalla sekä henkilökunnassa että opiskelijoina, mutta korkeakoulujen ylin johto on miesvoittoista. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa miehet muodostavat 55–58 prosentin enemmistön hallituksesta. Rehtorin toimi on aineiston sukupuolittunein tehtävä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa: yliopistoissa miesten osuus rehtoreista on 85 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa 71 prosenttia. Yliopistoissa myös vararehtorin ja dekaanin toimet ovat vahvasti sukupuolittuneet: miehiä on 57 prosenttia vararehtoreista ja 64 prosenttia dekaaneista. Muilla hallinnon asteilla sukupuolijakauma on tasaisempi: yliopistoissa varadekaanien sekä ammattikorkeakouluissa vararehtorien sukupuolijakaumat ovat lievästi naisvoittoisia, mutta kaikkiaan suhteellisen tasaisia sukupuolijakaumaltaan, ja molemmissa on naisia 53 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa johtoryhmät ovat selkeän naisvoittoisia ja niiden jäsenistä 60 prosenttia on naisia.
Jakaumassa on tapahtunut joitakin muutoksia vuodesta 2020. Tärkeimpänä huomiona on, että yliopistojen rehtorin toimesta on tullut aiempaa miesvoittoisempi, ja ammattikorkeakoulujen rehtorin toimesta on tullut sukupuolijakaumaltaan hieman tasa-arvoisempi. Yliopistojen hallituksessa on tapahtunut lievää tasa-arvokehitystä, mutta ammattikorkeakoulujen hallituksen sukupuolijakauma on pysynyt samoissa luvuissa kuin vuonna 2020. Yleisesti yliopistoissa ilmenee vahvempi sukupuolijakauma miesten hyväksi kuin ammattikorkeakouluissa.
Vaikka naiset ovat saaneet sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa hallinnossa lisää valtaa verrattuna vuoden 2020 tuloksiin, korkeakoulujen ylin hallinto on yhä vahvasti miesvoittoista, mikä muodostaa merkittävän tasa-arvo-ongelman suomalaisissa korkeakouluissa. Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolittuneiden eriarvoisuuksien syitä, seurauksia ja yhteyksiä laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin kirjallisuuteen tukeutuen. Tutkimuksessa myös pohditaan, miten sukupuolten tasa-arvoa ja naisten urakehitystä voitaisiin tukea korkeakoulujen hallinnossa.
_ _
Tutkimuksen on laatinut tutkija Heidi Härkönen. Hän teki myös aiemman tutkimuksen, joka julkaistiin vuonna 2020.
Tutustu raporttiin
Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa vol 2 Akava Works -raportti 3_2024
Tutkimuksen tiivistelmä on käytettävissä ohessa ruotsin- ja englanninkielisenä
Könsfördelningen i högskolornas förvaltning – sammandrag av Akava Works rapport 3/2024
Gender distribution within higher education administration – summary of Akava Works report 3/2024
