Mikä on osaajien kansainvälisen liikkuvuuden nykytila Suomessa? Millaisia tavoitteita EU:ssa on asetettu liikkuvuuden edistämiseksi ja mitä nämä tarkoittavat suomalaisille korkeakoulutetuille?
Suomi ja koko maailma ovat suuren muutoksen äärellä ekologisen kestävyyskriisin takia, jossa on kolme ulottuvuutta: ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus. Tilanne vaatii ripeitä toimia, sillä hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista palveluista ja hyödyistä. Ihmisen toiminta uhkaa luonnon kantokykyä ja ilmastonmuutos on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Ilman luontoa emme kerta kaikkiaan selviä.
Tämän artikkelisarjan tarkoitus on tuoda näkökulmia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun osaamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkijana pohdin ilmastonmuutosta ja sen hidastamista ihmisen oman toiminnan kautta. Miten me toimimme ja millaiset ovat elintapamme nyt, miten meidän tulisi toimia ja miten toiminta saadaan muutettua kohti tavoiteltua?
Ilmastonmuutos on monimutkainen maailmanlaajuinen ilmiö, johon liittyy monia etu- ja arvoristiriitoja. Sen tutkiminen edellyttää tieteidenvälistä yhteistyötä, jotta saadaan kattava kuva ilmiöstä ja sen seurauksista.
Monissa maissa ja kaupungeissa on julistettu ilmastohätätila sen korostamiseksi, että ilmastonmuutos on nopeita toimia edellyttävä yhteiskunnallinen kriisi. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen lämpenemisen rajoissa pysyminen edellyttäisi, että ilmastopäästöt saadaan kuriin tämän vuosikymmenen aikana.
Suomen on panostettava suunnitelmalliseen ekologiseen jälleenrakennukseen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Muuten kestävyystavoitteiden saavuttaminen ja tulevaisuuden kilpailukykyinen talous uhkaavat jäädä haaveiksi.
Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden osaaminen vaativat uusien normien sisäistämistä, historiatietoisuutta ja kykyä ymmärtää murrosajan logiikkaa.
Pellervon taloustutkimus PTT:n Akava Worksille toteuttaman raportin aiheena on osaaja- ja työvoimapula Suomessa. Kokemukset osaajapulasta syntyvät, kun työnantajilla on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja sopivilla henkilöillä.
Suomi on mukana kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Mika Raunion Akava Works -artikkeli arvioi Suomen tilannetta Kanadan ja Viron esimerkkien valossa.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.