Pellervon taloustutkimus PTT:n Akava Worksille toteuttaman raportin aiheena on osaaja- ja työvoimapula Suomessa. Kokemukset osaajapulasta syntyvät, kun työnantajilla on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja sopivilla henkilöillä.
Akavalaiset työttömät arvioivat palkkatuen oman työllistymisensä kannalta hyödyllisimmäksi työ- ja elinkeinotoimistojen tarjoamaksi palveluksi. Harva TE-toimiston tarjoama palvelu näyttää kuitenkaan purevan korkeakoulutettujen työttömyyden pitkittymiseen. Tulokset käyvät ilmi Akava Worksin ja akavalaisten työttömyyskassojen toteuttamasta kyselystä.
Helmikuun 2022 työmarkkinaluvut ovat valoisat. Ne ovat myös viimeiset, joissa Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutukset talouskehitykseen eivät vielä näy.
Työmarkkinoilla on paljon toiveikkuutta herättävää. Jos ja kun työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, voiko niille olla sopivampaa ajankohtaa?
Artikkeli käsittelee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuneita muutoksia 20 viime vuoden aikana ja sitä, mihin suuntaan työkyvyttömyyseläkeriski voisi kehittyä jatkossa.
Alueiden ja kuntien vastuulla on suuri osa ihmisten palveluista. Näkökulmia alueiden elinvoimaisuuteen -raportti tarkastelee Suomen maakuntien kehitystä eri näkökulmista.
Noin puolet akavalaisista vastaajista kertoo ostavansa erilaisia palveluita siksi, että kotitalousvähennys alentaa niiden hintaa. Suosituimpia palveluita ovat remontti- ja asennuspalvelut. Myös siivous- ja kotitalouspalveluita käyttää moni vastaaja. Suurin osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä katsoo, että vähennyksen tason kasvattaminen nykyisestä lisäisi heillä palveluiden kulutusta. Vastaavasti he tinkisivät erityisesti siivouspalveluiden ostamisesta, jos kotitalousvähennystä ei olisi.
Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten sitä käyttävät keskituloiset. Vuonna 2018 kaikista täyden kotitalousvähennyksen tehneistä yli 35 prosenttia ansaitsi enintään 35 000 euroa vuodessa ja 60 prosenttia enintään 50 000 euroa vuodessa. Käyttäjämäärien kasvun jatkumisesta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ole vielä nähty.
Suomi näyttää selviävän koronaviruspandemiasta huomattavan pienellä kokonaistuotannon pudotuksella verrattuna moniin muihin maihin. Arvioimme, että Suomen kokonaistuotanto supistuu 3,2 prosenttia vuonna 2020 eli selvästi alkuvuoden aikana esitettyjä arvioita vähemmän.
Kokoaikaisesti lomautettuina olevien henkilöiden määrä kääntyi lokakuussa nousuun. Kokoaikaiset lomautukset lisääntyivät erityisesti keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Eniten lomautukset kasvoivat majoitus- ja ravitsemisalalla, rakentamisessa ja lentoliikenteessä.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
