Tässä raportissa pureudutaan työn tuottavuuteen, jolle Suomen taloudellinen hyvinvointi perustuu sekä koulutuksen merkitykseen tuottavuuskasvussa.

Artikkeli esittelee ensin lyhyesti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan nykytilaa ja sen jälkeen TKI-toiminnan kasvun nykyisiä haasteita ja tulevia mahdollisuuksia. Tarkastelu perustuu tilastoaineistoihin sekä aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Sen tavoitteena on esitellä perusteltu näkemys siitä, millä toimenpiteillä ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa edistää.

Ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkijana pohdin ilmastonmuutosta ja sen hidastamista ihmisen oman toiminnan kautta. Miten me toimimme ja millaiset ovat elintapamme nyt, miten meidän tulisi toimia ja miten toiminta saadaan muutettua kohti tavoiteltua?

Ilmastonmuutos on monimutkainen maailmanlaajuinen ilmiö, johon liittyy monia etu- ja arvoristiriitoja. Sen tutkiminen edellyttää tieteidenvälistä yhteistyötä, jotta saadaan kattava kuva ilmiöstä ja sen seurauksista.

Monissa maissa ja kaupungeissa on julistettu ilmastohätätila sen korostamiseksi, että ilmastonmuutos on nopeita toimia edellyttävä yhteiskunnallinen kriisi. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen lämpenemisen rajoissa pysyminen edellyttäisi, että ilmastopäästöt saadaan kuriin tämän vuosikymmenen aikana.

Suomen on panostettava suunnitelmalliseen ekologiseen jälleenrakennukseen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Muuten kestävyystavoitteiden saavuttaminen ja tulevaisuuden kilpailukykyinen talous uhkaavat jäädä haaveiksi.

Raportti keskittyy ilmastonmuutoksen hillinnän keinoihin ja tarkastelee erityisesti sitä, miten hintaohjauksella ja sääntelyllä ohjataan kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin käyttäytymistä. Raportti tuo näkökulmia vihreän siirtymän vastuukysymyksiin: kenen tulisi kantaa vastuu ympäristövaikutuksista ja kenelle ympäristöverojen kustannukset loppujen lopuksi kohdentuvat? Millaista olisi päästöjen hinnoittelu, jolla yhteiskunnan hyvinvointi olisi mahdollisimman suuri ja haitalliset vaikutukset mahdollisimman pienet?

Akava Works sekä Työn ja talouden tutkimus Labore ovat sopineet yhteisen tutkimushankkeen toteuttamisesta.

Arvioimme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja 1,0 prosenttia vuonna 2023. Talous saattaa hetkellisesti supistua kuluvan vuoden aikana. Hintojen jyrkkä nousu syö kotitalouksien ostovoimaa ja rajoittaa kulutusmahdollisuuksia merkittävästi. Kun talouskasvu ja yksityinen kulutus hiipuvat, työllisyyden paraneminen pysähtyy. Arvioimme, että sekä työllisyys että työvoima vakautuvat nykyisille tasoilleen.

Pellervon taloustutkimus PTT:n Akava Worksille toteuttaman raportin aiheena on osaaja- ja työvoimapula Suomessa. Kokemukset osaajapulasta syntyvät, kun työnantajilla on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja sopivilla henkilöillä.