Raportti keskittyy ilmastonmuutoksen hillinnän keinoihin ja tarkastelee erityisesti sitä, miten hintaohjauksella ja sääntelyllä ohjataan kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin käyttäytymistä. Raportti tuo näkökulmia vihreän siirtymän vastuukysymyksiin: kenen tulisi kantaa vastuu ympäristövaikutuksista ja kenelle ympäristöverojen kustannukset loppujen lopuksi kohdentuvat? Millaista olisi päästöjen hinnoittelu, jolla yhteiskunnan hyvinvointi olisi mahdollisimman suuri ja haitalliset vaikutukset mahdollisimman pienet?

Akava Works sekä Työn ja talouden tutkimus Labore ovat sopineet yhteisen tutkimushankkeen toteuttamisesta.

Arvioimme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja 1,0 prosenttia vuonna 2023. Talous saattaa hetkellisesti supistua kuluvan vuoden aikana. Hintojen jyrkkä nousu syö kotitalouksien ostovoimaa ja rajoittaa kulutusmahdollisuuksia merkittävästi. Kun talouskasvu ja yksityinen kulutus hiipuvat, työllisyyden paraneminen pysähtyy. Arvioimme, että sekä työllisyys että työvoima vakautuvat nykyisille tasoilleen.

Pellervon taloustutkimus PTT:n Akava Worksille toteuttaman raportin aiheena on osaaja- ja työvoimapula Suomessa. Kokemukset osaajapulasta syntyvät, kun työnantajilla on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja sopivilla henkilöillä.

Digitalisaatio muuttaa työtä ja sen tuottavuutta, mutta on myös synnyttänyt erityisen työstressin muodon, teknostressin.

Tässä raportissa arvioidaan työperäisen maahanmuuton vaikutusta Suomen kansantalouden kehitykseen neljän vaihtoehtoisen skenaarion avulla.

Koronapandemia on herättänyt erityisen huolen suomalaisten mielenterveydestä. Masennuksena tai ahdistuksena ilmenevä psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut. Työikäisessä väestössä kuormitus on korkeaa: 20–29-vuotiaiden joukossa kuormittuneisuus on aikuisväestössä kaikkein suurinta, mutta 30–39-vuotiailla ja 40–49-vuotiailla kuormitus on selkeästi kasvanut eniten.

Työhyvinvointi on keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla. Artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, mitä tutkimus kertoo työolojen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä ja kehittämisestä. Tarkastelussa on mukana sekä työntekijöiden että yritysten näkökulma.

Artikkeli nostaa esiin työkyvyttömyyden kustannukset ja pohtii suomalaisen työelämän piirteitä työterveyden ja työkyvyn kannalta. Työhyvinvointiin panostaminen sekä työnantajan että työntekijän toimilla ehkäisee työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.