Nämä kasvuluvut ovat varsin hyviä verrattuna aiempiin vuosiin. Viimeksi kokonaisjäsenmäärä kasvoi yhtä paljon vuonna 2016, jolloin kasvua selitti merkittävältä osalta Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n liittyminen Akavaan.
Maksusta vapautettu jäsen on henkilö, joka on kokonaan vapautettu keskusjärjestön, eli Akavan, perimästä jäsenmaksusta. Omalle ammattiliitolleen keskusjärjestön maksusta vapautettu jäsen saattaa kuitenkin maksaa alennettua jäsenmaksua. Esimerkiksi Akavan opiskelijajäseniltä liitot perivät melko tyypillisesti jäsenmaksua joitakin kymppejä vuodessa.
Kuviossa 1 on tarkemmin kuvattu, miten kokonaisjäsenmäärä jakautuu maksaviin ja maksusta vapautettuihin jäseniin. Maksusta vapautetut jäsenet ovat pääasiassa opiskelijoita ja eläkeläisiä. Myös jonkin verran työttömiä ja muusta määrittämättömästä syystä jäsenmaksusta vapautettuja on tässä joukossa. Selvästi suurin osa maksavista jäsenistä on niin sanottuja perusjäseniä, jotka ovat suurimmilta osin töissä. Maksaviin jäseniin kuuluu myös pieni joukko maksavia opiskelijoita. Tällaiset henkilöt ovat esimerkiksi työssäkäyviä opiskelijoita, jotka maksavat täyttä jäsenmaksua saadakseen liiton täydet palvelut käyttöönsä.
Kuvio 1: Akavan kokonaisjäsenmäärän jakautuminen
Ammatissa toimivia jäseniä kuuluu Akavan liittoihin yhteensä 421 424. Näistä henkilöistä yksityinen sektori työllistää 56 prosenttia, kunnat 30 prosenttia ja valtio 10 prosenttia (kuvio 2). Loput reilusta neljästä prosentista ovat ammatinharjoittajia tai seurakunnan tai määrittämättömän työnantajan työllistämiä.
Kuvio 2: Ammatissa toimivien jäsenten työnantaja
Jäsenkehitys 2000-luvulla
Palkansaajien järjestäytyminen pelkästään työttömyyskassaan on kasvattanut tasaisesti suosiotaan 2000-luvun aikana (kuvio 3). Ammattijärjestöihin järjestäytymisessä ei ole havaittavissa pitkällä aikavälillä yhtä selkeää trendiä, vaikkakin vuodesta 2015 eteenpäin ammattijärjestöihin kuuluminen on menettänyt suosiotaan. Tuoreimman tiedon mukaan vuonna 2020 kaikista palkansaajista 69 prosenttia kuului ammattijärjestöön. Samanaikaisesti vain työttömyyskassaan kuului 20 prosenttia palkansaajista.
Kuvio 3: Palkansaajien järjestäytyminen 2002–2020
Vaikka 2000-luvulla ammattijärjestöihin järjestäytyminen ei ole varsinaisesti lisännyt suosiotaan palkansaajien keskuudessa, Akavan jäsenkehitys vuosien mittaan on ollut ihan suotuisaa. Akavan kokonaisjäsenmäärä kasvoi 2000-luvun alussa melko tasaisesti aina vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen kasvu laantui (kuvio 4). Vuonna 2022 on kuitenkin jokusen vuoden tauon jälkeen koettu jälleen selvää jäsenkasvua. Kuviosta 4 käy myös ilmi, että maksavien jäsenten määrä suhteessa kokonaisjäsenmäärään on pysynyt melko vakaana. Vuosien mittaan kokonaisjäsenmäärästä noin 70 prosenttia on ollut maksavia jäseniä. Toisin sanoen kokonaisjäsenmäärän kasvu 2000-luvulla selittyy ennen kaikkea uusilla työllisillä jäsenillä, eikä maksusta vapautetuilla erityisryhmillä, kuten opiskelijoilla ja eläkeläisillä.
Kuvio 4: Akavan jäsenmäärät 2000–2022
Akavan kasvu voidaan jakaa kahteen tyyppiin: sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäisellä kasvulla viitataan siihen, että Akavaan kuuluvat liitot saavat lisää jäseniä. Ulkoinen kasvu on taas sitä, kun Akavaan liittyy kokonaan uusia järjestöjä. Tuoreimpia esimerkkejä Akavaan siirtyneistä järjestöistä ovat verovirkailijoista, tullivirkamiehistä ja ulkoasiainhallinnon virkailijoista koostuva Ammattiliitto Ava, joka liittyi Akavaan vuonna 2017 ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL, joka liittyi Akavaan vuonna 2016.
Akavan jäsenliittojen kokonaisjäsenmäärän kasvusta (+ 239 788) sisäinen kasvu on 2000-luvulla selittänyt 75 prosenttia ja ulkoinen kasvu loput 25 prosenttia (kuvio 5). Tässä yhteydessä ulkoisessa kasvussa ei kuitenkaan ole huomioitu liittoja, jotka ovat vuosien mittaan yhdistyneet olemassa oleviin Akavan liittoihin. Syy tähän on se, että tällaisten liittojen jäsenmäärän luotettava arvioiminen vuosia liittymisen jälkeen on hyvin hankalaa. Tyypillisesti nämä ovat tosin varsin pieniä liittoja, kun vastaavasti itsenäisinä liittoina Akavaan siirtyneet järjestöt ovat usein jo selkeästi suurempia.
Kuvio 5: Akavan kokonaisjäsenmäärän kasvun jakautuminen vuosina 2000–2022
Akavan jäsenistön suurimmat niin sanotut erityisryhmät ovat opiskelijat ja eläkeläiset. Kokonaisjäsenmäärän tavoin myös näiden ryhmien määrät ovat kasvaneet 2000-luvulla (kuvio 6). Opiskelijajäsenten suhteellisessa osuudessa ei ole tapahtunut suuremmin muutosta, sillä koko tarkastelujaksolla Akavan liittojen jäsenistä noin 20 prosenttia on ollut opiskelijoita. Päinvastoin eläkeläisten suhteellinen osuus on kasvanut hieman, kuten ikääntyvän väestön oloissa voikin odottaa. Siinä missä 1.1.2000 kokonaisjäsenmäärästä 8 prosenttia oli eläkeläisiä, vastaava osuus 1.1.2022 oli 10 prosenttia. On tosin hyvä huomioida, että puhuttaessa Akavan eläkeläisjäsenistä viitataan vain jäsenmaksusta vapautettuihin eläkeläisiin. Osalla liitoista on myös jäsenmaksua maksavia eläkeläisjäseniä, mutta keskusjärjestötasolla ei ole mahdollista arvioida heidän määräänsä.
Kuvio 6: Akavan opiskelija- ja eläkeläisjäsenet 2000–2022
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
