
Talousennuste 6/2022: Kuri palaa
Arvioimme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja 1,0 prosenttia vuonna 2023. Talous saattaa hetkellisesti supistua kuluvan vuoden aikana. Hintojen jyrkkä nousu syö kotitalouksien ostovoimaa ja rajoittaa kulutusmahdollisuuksia merkittävästi. Kun talouskasvu ja yksityinen kulutus hiipuvat, työllisyyden paraneminen pysähtyy. Arvioimme, että sekä työllisyys että työvoima vakautuvat nykyisille tasoilleen.

Työttömyyskatsaus 5/2022: Vahvaa menoa
Huhtikuun 2022 työttömyys- ja lomautusluvut ovat vahvat, eivätkä ne kerro havaittavasta muutoksesta työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden vire jatkui edelleen hyvänä.

Osaajapula vai työvoimapula – mistä avointen työpaikkojen määrän kasvu kertoo?
Pellervon taloustutkimus PTT:n Akava Worksille toteuttaman raportin aiheena on osaaja- ja työvoimapula Suomessa. Kokemukset osaajapulasta syntyvät, kun työnantajilla on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja sopivilla henkilöillä.

Työttömyyskatsaus 4/2022: Työmarkkinoiden hyvä vire jatkui
Maaliskuun 2022 työttömyys- ja lomautusluvut ovat ensimmäiset, joissa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutukset talouskehitykseen voisivat jollain tavalla näkyä. Merkittävää muutosta ei kuitenkaan ole havaittavissa. Työmarkkinoiden vire jatkui hyvänä.

Työttömyyskatsaus 3/2022: Hyvä kehitys jatkui
Helmikuun 2022 työmarkkinaluvut ovat valoisat. Ne ovat myös viimeiset, joissa Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutukset talouskehitykseen eivät vielä näy.

Työttömyyskatsaus 2/2022: Vastavalmistuneet työllistyvät hyvin
Vastavalmistuneita on työttömänä vähiten vuoden 2011 jälkeen ja korkeakoulutettuja vastavalmistuneita vähiten vuoden 2008 jälkeen. Alle vuoden työttömänä olleita on vähiten ainakin 16 vuoteen. Lomautettujen määrä on pienentynyt melko tavanomaiseksi. Korkeakoulutettuja oli kuitenkin tammikuussa jonkin verran tavanomaista enemmän lomautettuna. Pitkäaikaistyöttömiä on paljon ja heidän määränsä alenee hitaasti. Uudenmaan työttömyys on selvästi kohollaan muuhun maahan verrattuna.

Digitalisaatio ja työn muutos – teknostressiä ja teknoimua
Digitalisaatio muuttaa työtä ja sen tuottavuutta, mutta on myös synnyttänyt erityisen työstressin muodon, teknostressin.
Huippuosaajien pikakaistat Kanadan ja Viron maahanmuuttopolitiikassa – mitä Suomi voisi oppia?
Suomi on mukana kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Mika Raunion Akava Works -artikkeli arvioi Suomen tilannetta Kanadan ja Viron esimerkkien valossa.

Työttömyyskatsaus 1/2022: Lupaavaa meininkiä työmarkkinoilla
Työmarkkinoilla on paljon toiveikkuutta herättävää. Jos ja kun työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, voiko niille olla sopivampaa ajankohtaa?

Työperäisen maahanmuuton vaikutus Suomen kansantalouteen
Tässä raportissa arvioidaan työperäisen maahanmuuton vaikutusta Suomen kansantalouden kehitykseen neljän vaihtoehtoisen skenaarion avulla.