Työttömyyskatsaus 1/2022: Lupaavaa meininkiä työmarkkinoilla
Työmarkkinoilla on paljon toiveikkuutta herättävää. Jos ja kun työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, voiko niille olla sopivampaa ajankohtaa?
Työperäisen maahanmuuton vaikutus Suomen kansantalouteen
Tässä raportissa arvioidaan työperäisen maahanmuuton vaikutusta Suomen kansantalouden kehitykseen neljän vaihtoehtoisen skenaarion avulla.
Työhyvinvoinnin tuottavuusvaikutukset tutkimuksen valossa
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla. Artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, mitä tutkimus kertoo työolojen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä ja kehittämisestä. Tarkastelussa on mukana sekä työntekijöiden että yritysten näkökulma.
Akava Works -talousennuste: Taas vartoo
Arvioimme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 1,7 prosenttia vuonna 2023. Yritysten ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen on vahva ja Suomen talous kasvaa laajasti. Luottamusta koettelevat arvaamaton koronapandemia ja kallistuvan energian vauhdittama hintojen nousu. Uudenmaan poikkeuksellinen työttömyystilanne ja sitkeä pitkäaikaistyöttömyys uhkaavat hyydyttää lupaavan työttömyyden laskun Suomessa.
Työttömyyskatsaus 10/21: Työttömyys vähenee hitaasti
Lomautettuja ei enää ole epätavallisen paljon. Työttömiä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronaa. Lyhyet työttömyysjaksot ovat edelleen vähentyneet ja se kertoo hyvästä imusta työmarkkinoilla. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy huolenaiheena.
Väkivalta ja häirintä akavalaisten työssä
Akava Worksin selvityksen mukaan noin joka viides akavalainen on joutunut työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi ja noin joka kolmas häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Väkivalta ja häirintä on sukupuolittunutta. Naiset joutuvat miehiä useammin väkivallan ja häirinnän kohteeksi.
Työterveyshuollon merkitys lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisijänä – Kelan näkökulma
Artikkeli nostaa esiin työkyvyttömyyden kustannukset ja pohtii suomalaisen työelämän piirteitä työterveyden ja työkyvyn kannalta. Työhyvinvointiin panostaminen sekä työnantajan että työntekijän toimilla ehkäisee työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
Työttömyyskatsaus 09/21: Uudenmaan työttömyys ei sula
Jos lomautettuja ei oteta huomioon, Suomessa oli syyskuussa runsaat 31 000 työtöntä enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Noin kaksi kolmasosaa tästä työttömyyden lisäyksestä on tapahtunut Uudellamaalla, jossa työttömyys ei ole vielä kääntynyt laskuun.
Koetun työkyvyn kehitys Suomessa sekä sen yhteydet psyykkiseen kuormittuneisuuteen vuodesta 2017 koronapandemian keskelle
Psyykkisesti kuormittuneiden työkyvyn kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa ja heidän työkykyään olisi tärkeää pystyä kohentamaan. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden itse arvioitu työkyky heikkeni huomattavasti vuodesta 2017 vuoteen 2020, kun taas muussa väestössä työkyky ei muuttunut.
Paluu monimuotoiseen työn tulevaisuuteen
Teknologian kehitys, väestökehitys, globalisaatio ja ilmastonmuutos vaikuttavat työelämään. Työelämän digitalisoituminen muuttaa työtä. Työelämässä tapahtuu osaamisen ja töiden vaativuuden eriytymistä eli polarisaatiota, mikä johtaa todennäköisesti työhyvinvoinnin ja työkyvyn polarisoitumiseen.
