Työttömyyskatsaus 10/21: Työttömyys vähenee hitaasti
Lomautettuja ei enää ole epätavallisen paljon. Työttömiä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronaa. Lyhyet työttömyysjaksot ovat edelleen vähentyneet ja se kertoo hyvästä imusta työmarkkinoilla. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy huolenaiheena.
Väkivalta ja häirintä akavalaisten työssä
Akava Worksin selvityksen mukaan noin joka viides akavalainen on joutunut työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi ja noin joka kolmas häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Väkivalta ja häirintä on sukupuolittunutta. Naiset joutuvat miehiä useammin väkivallan ja häirinnän kohteeksi.
Työterveyshuollon merkitys lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisijänä – Kelan näkökulma
Artikkeli nostaa esiin työkyvyttömyyden kustannukset ja pohtii suomalaisen työelämän piirteitä työterveyden ja työkyvyn kannalta. Työhyvinvointiin panostaminen sekä työnantajan että työntekijän toimilla ehkäisee työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
Työttömyyskatsaus 09/21: Uudenmaan työttömyys ei sula
Jos lomautettuja ei oteta huomioon, Suomessa oli syyskuussa runsaat 31 000 työtöntä enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Noin kaksi kolmasosaa tästä työttömyyden lisäyksestä on tapahtunut Uudellamaalla, jossa työttömyys ei ole vielä kääntynyt laskuun.
Koetun työkyvyn kehitys Suomessa sekä sen yhteydet psyykkiseen kuormittuneisuuteen vuodesta 2017 koronapandemian keskelle
Psyykkisesti kuormittuneiden työkyvyn kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa ja heidän työkykyään olisi tärkeää pystyä kohentamaan. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden itse arvioitu työkyky heikkeni huomattavasti vuodesta 2017 vuoteen 2020, kun taas muussa väestössä työkyky ei muuttunut.
Paluu monimuotoiseen työn tulevaisuuteen
Teknologian kehitys, väestökehitys, globalisaatio ja ilmastonmuutos vaikuttavat työelämään. Työelämän digitalisoituminen muuttaa työtä. Työelämässä tapahtuu osaamisen ja töiden vaativuuden eriytymistä eli polarisaatiota, mikä johtaa todennäköisesti työhyvinvoinnin ja työkyvyn polarisoitumiseen.
Työhyvinvointi ja työkyvyttömyysriskin pienentäminen julkisen alan työpaikoilla
Artikkeli käsittelee työkykyä ja työkyvyttömyyden kustannuksia julkisella alalla. Työkyvyttömyydestä ja tekemättömästä työstä aiheutuu vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Artikkeli nostaa esiin keinoja, joilla työkykyä voidaan tukea tulevaisuudessa.
Työkyvyttömyyden kehitys ja eläkkeiden rahoitus
Artikkeli käsittelee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuneita muutoksia 20 viime vuoden aikana ja sitä, mihin suuntaan työkyvyttömyyseläkeriski voisi kehittyä jatkossa.
Työttömyyskatsaus 08/21: Työmarkkinoiden imu on lupaava
Työttömyys ja lomautukset ovat vähentyneet kaikilla koulutusasteilla. Työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta kaikissa, paitsi yli 59-vuotiaiden ikäluokassa. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu vaikuttaa pysähtyneen. Osa koronakeväänä 2020 työttömäksi jääneistä on kuitenkin edelleen työttömänä. Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä oli elokuun lopussa noin 256 400.
Halvan julkisen velan kustannukset paljastuvat vasta seuraaville sukupolville
Ekonomisti Roger Wessman perustelee pamfletissaan, miksi Suomen viime vuosien julkinen velkaantuminen ei ole kestävällä pohjalla. Tulevien sukupolvien velanhoitokykyä rajoittavat muun muassa työikäisen väestön supistuminen, ikääntyvän väestön aiheuttama huoltotaakka ja ilmastonmuutoksen haasteet.
