Työhyvinvointi ja työkyvyttömyysriskin pienentäminen julkisen alan työpaikoilla
Artikkeli käsittelee työkykyä ja työkyvyttömyyden kustannuksia julkisella alalla. Työkyvyttömyydestä ja tekemättömästä työstä aiheutuu vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Artikkeli nostaa esiin keinoja, joilla työkykyä voidaan tukea tulevaisuudessa.
Työkyvyttömyyden kehitys ja eläkkeiden rahoitus
Artikkeli käsittelee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuneita muutoksia 20 viime vuoden aikana ja sitä, mihin suuntaan työkyvyttömyyseläkeriski voisi kehittyä jatkossa.
Työttömyyskatsaus 08/21: Työmarkkinoiden imu on lupaava
Työttömyys ja lomautukset ovat vähentyneet kaikilla koulutusasteilla. Työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta kaikissa, paitsi yli 59-vuotiaiden ikäluokassa. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu vaikuttaa pysähtyneen. Osa koronakeväänä 2020 työttömäksi jääneistä on kuitenkin edelleen työttömänä. Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä oli elokuun lopussa noin 256 400.
Halvan julkisen velan kustannukset paljastuvat vasta seuraaville sukupolville
Ekonomisti Roger Wessman perustelee pamfletissaan, miksi Suomen viime vuosien julkinen velkaantuminen ei ole kestävällä pohjalla. Tulevien sukupolvien velanhoitokykyä rajoittavat muun muassa työikäisen väestön supistuminen, ikääntyvän väestön aiheuttama huoltotaakka ja ilmastonmuutoksen haasteet.
Etä- ja lähityön yhdistäminen on halutuin tapa tehdä töitä
Akava Works selvitti etätöiden tekemistä kyselyllä touko-kesäkuun vaihteessa 2021. Akavalaisilla ja muilla korkeakoulutetuilla palkansaajilla halutuin työnteon tapa on yhdistelmätyö, jossa tehdään sekä etä- että lähityötä.
Raportti: Näkökulmia alueiden elinvoimaisuuteen
Alueiden ja kuntien vastuulla on suuri osa ihmisten palveluista. Näkökulmia alueiden elinvoimaisuuteen -raportti tarkastelee Suomen maakuntien kehitystä eri näkökulmista.
Työttömyyskatsaus 07/21: Kasvanut pitkäaikaistyöttömyys vaatii toimia
Kokoaikaisesti lomautettujen määrä aleni heinäkuussa odotetusti lisää. Myös työttömien määrä (pois lukien lomautetut) jatkoi hidasta alenemistaan. Työmarkkinat näyttävät vetävän hyvin. Uusia työttömyysjaksoja alkaa edelleen aiempaa vähemmän. Vastavalmistuneita on vähemmän työttömänä kuin ennen koronakriisiä. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu näyttää pysähtyneen kesän aikana, mutta se on laiha lohtu. Yli vuoden työttömänä olleita on jo yli 45 000 enemmän kuin ennen koronaa. Syksyn budjettiriihessä on pakko löytää uusia toimia, joilla pitkäaikaistyöttömyys painetaan laskuun.
Työttömyyskatsaus 06/21: Suuntaa hakien
Kokoaikaisesti lomautettujen määrä jatkoi odotetusti laskuaan. Työttömyys saattaa olla uudelleen hienoisessa nousussa. Erittäin lupaava uutinen on, että pitkäaikaistyöttömyyden nousu hidastui toukokuussa merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden suunta lähikuukausina on huippukiinnostava.
Tutkintomuotoinen opiskelu yliopistosta valmistumisen jälkeen
Artikkelissa tarkastellaan valmistumisen jälkeen suoritettuja tutkintopohjaisia opintoja, niihin hakeutuneiden tutkintotyytyväisyyttä, työttömyysjaksoja, nykyisen työn vaativuutta sekä alkuperäisen yliopistotutkinnon antamia taitoja.
Perustutkimus tieteen ja innovaatioiden perustana
Artikkeli tarkastelee perustutkimuksen määritelmää ja sisältöä sekä miten perustutkimus on tiedepolitiikassa ymmärretty innovaatioprosessin osana. Artikkelissa pohditaan, miksi perustutkimukseen panostaminen on välttämätöntä uusien innovaatioiden syntymiselle.
