Työttömyyden aleneminen näyttää pysähtyneen. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt, mutta alle vuoden työttömänä olleiden määrä kasvaa jo.

Huhtikuun 2022 työttömyys- ja lomautusluvut ovat vahvat, eivätkä ne kerro havaittavasta muutoksesta työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden vire jatkui edelleen hyvänä.

Inflaatio on palannut. Euroalueen kuluttajahintojen nousu kiihtyi maaliskuussa 7,5 prosenttiin. Muutos on valtava. Ei ole kovin kauan siitä, kun yleisesti pohdittiin, voiko hintojen nousu vauhdittua edes Euroopan keskuspankin tavoittelemaan kahteen prosenttiin.

Helmikuun 2022 työmarkkinaluvut ovat valoisat. Ne ovat myös viimeiset, joissa Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutukset talouskehitykseen eivät vielä näy.

Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien kasvattamista 4 prosenttiin BKT:n arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erinomainen. Tuottavuuden nousua ja kansantalouden kasvukykyä pitää vahvistaa. Parlamentaarinen TKI-työryhmä totesi saman ja listasi loppuraportissaan joukon keinoja, joiden avulla tavoitteeseen voidaan yltää. Nyt vaan työryhmän ajatuksia pitäisi alkaa toteuttaa viipymättä.

Vastavalmistuneita on työttömänä vähiten vuoden 2011 jälkeen ja korkeakoulutettuja vastavalmistuneita vähiten vuoden 2008 jälkeen. Alle vuoden työttömänä olleita on vähiten ainakin 16 vuoteen. Lomautettujen määrä on pienentynyt melko tavanomaiseksi. Korkeakoulutettuja oli kuitenkin tammikuussa jonkin verran tavanomaista enemmän lomautettuna. Pitkäaikaistyöttömiä on paljon ja heidän määränsä alenee hitaasti. Uudenmaan työttömyys on selvästi kohollaan muuhun maahan verrattuna.

Työmarkkinoilla on paljon toiveikkuutta herättävää. Jos ja kun työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, voiko niille olla sopivampaa ajankohtaa?

Arvioimme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 1,7 prosenttia vuonna 2023. Yritysten ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen on vahva ja Suomen talous kasvaa laajasti. Luottamusta koettelevat arvaamaton koronapandemia ja kallistuvan energian vauhdittama hintojen nousu. Uudenmaan poikkeuksellinen työttömyystilanne ja sitkeä pitkäaikaistyöttömyys uhkaavat hyydyttää lupaavan työttömyyden laskun Suomessa.

Lomautettuja ei enää ole epätavallisen paljon. Työttömiä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronaa. Lyhyet työttömyysjaksot ovat edelleen vähentyneet ja se kertoo hyvästä imusta työmarkkinoilla. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy huolenaiheena.

Jos lomautettuja ei oteta huomioon, Suomessa oli syyskuussa runsaat 31 000 työtöntä enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Noin kaksi kolmasosaa tästä työttömyyden lisäyksestä on tapahtunut Uudellamaalla, jossa työttömyys ei ole vielä kääntynyt laskuun.