Talousennuste 12/2020: Kyllä vai ei?

Suomi näyttää selviävän koronaviruspandemiasta huomattavan pienellä kokonaistuotannon pudotuksella verrattuna moniin muihin maihin. Arvioimme, että Suomen kokonaistuotanto supistuu 3,2 prosenttia vuonna 2020 eli selvästi alkuvuoden aikana esitettyjä arvioita vähemmän.

9.12.2020

Suomi on selvinnyt hyvin

Suomi näyttää selviävän koronaviruspandemiasta huomattavan pienellä kokonaistuotannon pudotuksella verrattuna moniin muihin maihin. Arvioimme, että Suomen kokonaistuotanto supistuu 3,2 prosenttia vuonna 2020 eli selvästi alkuvuoden aikana esitettyjä arvioita vähemmän. Tilanne on paljon synkempi suuressa osassa Eurooppaa. Euroopan komissio arvioi syysennusteessaan euroalueen talouden supistuvan vajaat 8 prosenttia. Tätäkin suurempia pudotuksia koetaan ainakin pandemian runtelemissa Belgiassa, Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa sekä EU:n jättävässä Isossa-Britanniassa.

Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen talous supistui hieman yllättäen jo vuoden 2019 jälkipuoliskon ajan eli ennen koronaviruspandemiaa. Pandemia jyrkensi alamäen ja vuoden 2020 puolivälissä kokonaistuotannon määrä oli enimmillään runsaat kuusi prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Heinä–syyskuussa tuotanto toipui selvästi ja otti yli puolet tuosta pudotuksesta kiinni, kun lähes kaikki toimialat paransivat edellisestä neljänneksestä.

Koronaviruspandemian toinen aalto sai syksyn aikana uudet tartuntatapaukset nopeaan nousuun ympäri Eurooppaa. Kaikissa maissa on jouduttu palauttamaan varsin tiukkoja rajoituksia kansalaisten liikkumiseen ja kokoontumiseen. Niiden seurauksena talouksien lupaava elpyminen kolmannella neljänneksellä on todennäköisesti vaihtunut uudeksi supistumiseksi loka–joulukuussa. Talouksien toipuminen näyttää siten noudattavan muodoltaan karkeasti W:tä. Suomessa on kiristetty rajoituksia verraten vähän ja vasta lähellä vuoden loppua, joten ne jarruttavat taloutta luultavasti vähemmän kuin muualla Euroopassa.

Suomi näyttää selviävän koronaviruspandemiasta huomattavan pienellä kokonaistuotannon pudotuksella verrattuna moniin muihin maihin.

 

Palaako elämä normaaliksi vuonna 2021?

Vuotta 2021 koskevat talousennusteet ovat vahvasti ehdollisia kyllä tai ei -tyyppisille oletuksille siitä, miten ajattelemme koronaviruspandemian torjunnan etenevän ja vaikuttavan kuluttajien käyttäytymiseen. Pitääkö ihmisten liikkumista edelleen rajoittaa? Onko riittävän turvallista matkustaa hiihtolomalla, kevätlomalla tai pääsiäisenä Suomessa ja muualla Euroopassa? Palaako suomalaisten ulkomaanmatkailu lähelle normaalia jo ensi kesänä vai vasta vuoden kuluttua? Palaavatko ulkomaiset matkailijat suurin joukoin Suomeen jo vuonna 2021? Voidaanko suuria tapahtumia järjestää vai pitääkö niitä edelleen siirtää?

Ennusteemme olettaa, että ulkomaanmatkailu palaa laajassa mitassa tavanomaiseksi vasta vuoden 2021 lopulla siinäkin tapauksessa, että laajamittaiset koronavirukselta suojaavat rokotusohjelmat saadaan aloitettua jo melko pian vuoden alussa. Se tarkoittaa, että palvelutuotannon ja työllisyyden toipuminen kohti normaalia kestää useita kuukausia sellaisilla aloilla, joiden toiminta perustuu ihmisten tapaamiseen, liikkumiseen, matkustamiseen ja vapaa-ajan viettoon.

 

Takaisin vaatimattomaan talouskasvuun

Ennakkotiedot tammi–syyskuulta viittaavat siihen, että Suomen kokonaistuotanto selviää vuodesta 2020 vain noin kolmen prosentin pudotuksella. Valtava määrä erilaisia toimia, joilla pandemian vaikutuksia talouteen on pyritty rajoittamaan, on selvästikin toiminut kokonaisuutena onnistuneesti, koska lopputulos on huomattavasti parempi kuin kevään kauhuskenaarioissa oletettiin. Emme vielä tiedä, paljonko yrityksiä menee nurin. Tässä vaiheessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös yritystoiminnan lopetuksista aiheutuvat pysyvät tuotannon menetykset jäävät pienemmiksi kuin keväällä pelättiin.

Jos bruttokansantuotteen kuoppa on odotettua pienempi vuonna 2020, hitaampaa on myös siitä nouseminen ennustejaksolla. Arvioimme kokonaistuotannon kohoavan keskimäärin vajaan kahden prosentin vauhtia vuosina 2021 ja 2022. Talouskasvu on pääasiassa kotimaisen kysynnän eli kulutuksen ja investointien nousun varassa. Toki vientikin jälleen nousee, mutta suurin piirtein samaa tahtia tuonnin kanssa.

Suomen kokonaistuotanto selviää vuodesta 2020 vain noin kolmen prosentin pudotuksella.

 

Vienti kasvaa kunnolla vasta vuonna 2022

Suomen vienti supistuu vuonna 2020 runsaat 10 prosenttia, päätyy piristymisestään huolimatta vain lähelle nollakasvua vuonna 2021 ja yltää vihdoin vuonna 2022 reippaaseen nousuun palveluiden vauhdittamana.

Palveluiden vienti oli huhti–syyskuussa lähes 30 prosenttia vuodentakaista pienempää. Vienti väheni kaikilla päätoimialoilla ja erityisesti kuljetus- ja matkailupalveluissa. Tästä kurimuksesta palveluvienti nousee vuoden 2021 aikana vain osittain ja varsin myöhään. Niinpä koko vuoden vientimäärä jää pari prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2020 ja ripeää kasvua nähdään vasta vuonna 2022.

Tavaroiden viennin pudotus on ollut paljon pienempi kuin palveluiden. Arvioimme tavaraviennin määrän vähenevän kuluvana vuonna runsaat viisi prosenttia. Tehdasteollisuuden saamat uudet tilaukset ovat pysyneet painuksissa keväästä saakka, mikä ennakoi tavaraviennille vaimeita näkymiä ainakin vielä vuoden 2021 alkupuoliskolle. Merkittävä osa Suomen tavaraviennistä on raaka-aineita, tuotantotarvikkeita ja välituotteita sekä investointitavaroita. Ihkaomaa kulutustavaroiden vientiä on vähän. Arvioimme vientimäärien elpyvän kunnolla vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla ja varsinkin vuonna 2022 sitä mukaa, kun kauppavirrat ja investoinnit virkistyvät maailmalla.

 

Yksityinen kulutus kasvaa, kun palveluiden kysyntä jälleen vilkastuu

Normaalin elämänmenon mahdottomuus, pandemian tuoma epävarmuus tulevasta sekä työttömyyden ja lomautusten nopea kasvu suistivat yksityisen kulutuksen keväällä jyrkkään laskuun. Kulutuksen rakenne muuttui etätyön yleistyttyä. Päivittäistavarakauppa kasvoi välittömästi, kestokulutustavaroidenkin kauppa reilusti, mutta vasta kesän ja alkusyksyn aikana. Palveluiden ja puolikestävien kulutustavaroiden kysyntä väheni puolestaan jyrkästi, eikä kumpikaan ole vielä toipunut pudotuksestaan kovin paljon.

Yksityinen kulutus oli kolmannella vuosineljänneksellä edelleen viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Arvioimme sen supistuvan kuluvana vuonna noin 3,5 prosenttia ja kasvavan lähes yhtä paljon vuonna 2021, kun pandemia helpottaa ja erityisesti palveluiden kysyntä vahvistuu.

Kulutuksen rakenne muuttui etätyön yleistyttyä.

 

Investointien romahdusta ei tullut – ei tule kovaa nousuakaan

Investoinnit ovat supistuneet korona-aikana selvästi odotettua vähemmän. Yllättävää on ollut erityisesti yksityisten investointien verraten vaatimaton väheneminen. Kone- ja laiteinvestoinnit putosivat toki toisella neljänneksellä kaksinumeroista vauhtia, mutta läheskään pelätynkaltaista romahdusta ei tullut. Myös rakennusinvestoinnit vähenivät odotettua vähemmän. Julkiset investoinnit kääntyivät selkeään nousuun jo vuoden 2019 puolella ja ovat tukeneet kotimaista kysyntää.

Aineettomat investoinnit vähenevät kuluvana vuonna reaalisesti jo toista vuotta peräkkäin. Riskipitoisten panostusten väheneminen kriisiaikana on ymmärrettävää. Arvioimme aineettomien investointien kohoavan maltillisesti ennustejaksolla. Ennustettu nousuvauhti on kuitenkin täysin riittämätön, jos vakavissaan tavoitellaan TKI-investointien kasvattamista neljään prosenttiin BKT:sta ja talouden pidemmän aikavälin kasvukyvyn parantamista.

Rakennusinvestointien väheneminen jatkuu loivana vuonna 2021. Sekä asuinrakentaminen että muu talorakentaminen supistuvat hieman. Maa- ja vesirakentaminen kasvaa edelleen julkisen sektorin vedolla. Kone- ja laiteinvestoinnit palaavat vähitellen maltilliseen nousuun. Kaiken kaikkiaan investoinnit jäävät kuitenkin vuoden 2020 tasolle ja nousevat vasta vuonna 2022.

 

Työttömyys vähenee hitaasti – lomautettuna on poikkeuksellisen moni

Työllisyystilanne heikkeni keväällä nopeasti. Tilastokeskuksen trendisarjan mukaan työllisten määrä putosi 93 000 henkilöllä yhdessä kuukaudessa ja työttömien määrä nousi 41 000 henkilöllä. Työttömyysaste hyppäsi 6,7 prosentista 8,4 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden trendimäärä kasvoi välittömästi 69 000 henkilön verran. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä nousi parissa kuukaudessa peräti 145 000 henkilöllä.

Työllisyys on sittemmin kohentunut ja palautunut lähes puolet pudotuksestaan. Työttömyysaste ei ole kuitenkaan alentunut, ei myöskään Tilastokeskuksen tai työ- ja elinkeinoministeriön tilastoima työttömien trendimäärä. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä ei ole enää vähentynyt lisää, vaan se on kahden viime kuukauden aikana asettunut poikkeuksellisen korkealle tasolle (noin 57 650 marraskuun lopussa). Tästä on syytä olla huolissaan.

Arvioimme työllisyyden paranevan ja työttömyyden alenevan ennustejaksolla varsin hitaasti. Työttömyysaste pysyy pandemiaa edeltänyttä aikaa korkeampana (keskimäärin 8,1 prosenttia vuonna 2021 ja 7,8 prosenttia vuonna 2022). Ilmeinen riski on, että osa monista kokoaikaisista lomautuksista päättyy irtisanomiseen ja työttömyys kasvaa ennakoitua suuremmaksi.

Työllisyystilanne heikkeni keväällä nopeasti.

 

Julkinen talous pysyy tuhdisti alijäämäisenä

Julkinen sektori tukee taloutta merkittävästi korona-aikana. Julkiset investoinnit kasvavat, mutta hieman yllättävä on ennakkotieto, että julkiset kulutusmenot eivät ole kriisin aikana kasvaneet reaalisesti. Valtaosa valtion päättämistä tukitoimista kasvattaakin tukipalkkioita ja tulonsiirtoja. Julkisen talouden kannalta on hyvä, jos uusilta pysyviltä menojen lisäyksiltä todella vältytään. Tulonsiirrot vähenevät aikanaan kriisin helpottaessa.

Julkisen talouden menot kasvavat epätavallisen paljon ja tulot vähenevät. Arvioimme julkisen talouden alijäämän kohoavan kuluvana vuonna runsaaseen 19 miljardiin euroon, mikä on noin kahdeksan prosenttia BKT:n arvoon suhteutettuna. Julkisyhteisöjen velan BKT-suhde kohoaa 68 prosentin yläpuolella. Alijäämä kaventuu vuosina 2021 ja 2022, mutta on silloin edelleen selvästi suurempi kuin ennen koronakriisiä. Julkisen velan BKT-suhde kasvaa yhä.

 

Kyllä vai ei?

Terveyteen liittyvien uhkien hälveneminen määrittää pitkälti, kuinka pian taloudet ympäri maailmaa kykenevät nousemaan tästä poikkeuksellisesta kriisistä. Ennuste olettaa, että elämä palaa melko normaaliksi vuoden 2021 jälkipuoliskon aikana. Ennusteen riskien pitäisi olla varsin hyvin tasapainossa, sillä sekä ennakoitua myönteisemmälle että heikommalle kehitykselle on tilaa.

 

Ennuste: Pasi Sorjonen
Kuvaajat: Pasi Sorjonen ja Vesa Saarinen

Ennusteen esittelytilaisuuden kalvot

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Vesa Saarinen

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473

Lue lisää aiheesta