Ilmasto & osaaminen, osa 3 – Liisa Häikiö: Ilmastohätätila edellyttää yhteiskunnallisen osaamisen uudistamista
Monissa maissa ja kaupungeissa on julistettu ilmastohätätila sen korostamiseksi, että ilmastonmuutos on nopeita toimia edellyttävä yhteiskunnallinen kriisi. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen lämpenemisen rajoissa pysyminen edellyttäisi, että ilmastopäästöt saadaan kuriin tämän vuosikymmenen aikana.
Työttömyyskatsaus 2/2023: Työttömyys näyttää aiempaa vakaammalta
Työttömyyden suuntaa on tällä hetkellä vaikea tunnistaa. Pitkäaikaistyöttömyys (kesto vähintään vuoden) on edelleen vähentynyt ja alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä kohonnut. Kaiken kaikkiaan työttömyys on pysynyt likimain ennallaan ja on hieman korkeampaa kuin ennen koronaviruspandemiaa. Näkymät ovat lupaavat ainakin siinä mielessä, että alkavat työttömyysjaksot eivät ole lähteneet nousuun.
Ilmasto & osaaminen, osa 2 – Tero Toivanen: Kestävyystavoitteet saavutetaan panostamalla osaamiseen ja työllisyyteen
Suomen on panostettava suunnitelmalliseen ekologiseen jälleenrakennukseen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Muuten kestävyystavoitteiden saavuttaminen ja tulevaisuuden kilpailukykyinen talous uhkaavat jäädä haaveiksi.
Ilmasto & osaaminen, osa 1 – Johanna Vuorelma: Ilmastonmuutos ja osaamistarpeet
Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden osaaminen vaativat uusien normien sisäistämistä, historiatietoisuutta ja kykyä ymmärtää murrosajan logiikkaa.
Talousennuste 12/2022: Kahdet kasvot
Inflaation jyrkkä kiihtyminen sekä suuri epävarmuus energian hinnasta ja riittävyydestä tulevana talvena ovat painaneet eurooppalaisten kuluttajien luottamuksen poikkeuksellisen matalaksi.
Työttömyyskatsaus 11/2022: Käänteen merkkejä – työttömyys kasvaa jo
Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt, mutta alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on kohonnut niin paljon, että työttömyys on kokonaisuutena kääntynyt nousuun.
Alle puoli vuotta työttömänä olleita on enemmän kuin vuosi sitten
Alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on kasvanut niin paljon, että työttömyys on kokonaisuutena kääntynyt nousuun. Näin on käynyt siitä huolimatta, että pitkäaikaistyöttömyys (kesto vähintään vuoden) edelleen vähenee. Enintään kuusi kuukautta jatkuneita työttömyyksiä on jo enemmän kuin vuosi sitten. Aiempaa suurempi osa uusista työttömyyksistä näyttää pitkittyvän päätellen siitä, että 3–6 kuukauden mittaiset työttömyydet ovat nousussa.
Vihreä verotus
Raportti keskittyy ilmastonmuutoksen hillinnän keinoihin ja tarkastelee erityisesti sitä, miten hintaohjauksella ja sääntelyllä ohjataan kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin käyttäytymistä. Raportti tuo näkökulmia vihreän siirtymän vastuukysymyksiin: kenen tulisi kantaa vastuu ympäristövaikutuksista ja kenelle ympäristöverojen kustannukset loppujen lopuksi kohdentuvat? Millaista olisi päästöjen hinnoittelu, jolla yhteiskunnan hyvinvointi olisi mahdollisimman suuri ja haitalliset vaikutukset mahdollisimman pienet?
Työttömyyskatsaus 9/2022: Muutoksen tuulia
Työttömyyden aleneminen näyttää pysähtyneen. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt, mutta alle vuoden työttömänä olleiden määrä kasvaa jo.
Perhevapaiden jako vanhempien kesken – estääkö raha tasajaon?
Artikkeli tarjoaa tuoretta tietoa isien vanhempainvapaiden pituuden vaikutuksista perheen budjettiin. Artikkelissa tarkastellaan muun muassa, onko taloudellisesti kannattavaa, että isä pitää kokonaan ne vanhempainrahakauden päivät, joita ei voi siirtää äidille, jotta äidin kotihoidontuella olema aika lyhenisi. Artikkelin on kirjoittanut Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
