Tällä kertaa keskitymme tarkastelemaan vastavalmistuneiden työttömyyttä. Vastavalmistuneella tarkoitetaan edellisen 12 kuukauden aikana tutkinnon suorittanutta. Lähteenä käytämme työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastoja.
Vastavalmistuneiden työttömyys kasvoi nopeasti koronaviruspandemian alettua. Arvioimme, että kausivaihtelusta puhdistettu työttömien määrä kohosi vuonna 2020 helmikuusta kesäkuuhun runsaalla 3 900 henkilöllä (runsaat 31 prosenttia). Työttömyyden huippu ajoittui juuri kesäkuuhun. Tämän nopean nousun jälkeen vastavalmistuneiden työttömien määrä on pienentynyt, mutta vain hieman alle puolet alkuperäisestä koronan aiheuttamasta nousustaan. Niinpä helmikuussa oli 1 763 vastavalmistunutta työtöntä (14,3 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.
Helmikuun 2021 lopussa oli kaikkiaan 14 128 vastavalmistunutta työtöntä. Heistä korkeakoulutettuja oli 3 604 ja muita kuin korkeakoulutettuja 10 524. Edellä kuvattu työttömyyden kehitys, ensin nopea nousu keväällä ja hidas palautuminen sen jälkeen, kuvaa sekä korkeakoulutettuja että muita kuin korkeakoulutettuja.
Korkeakoulutettujen joukossa vastavalmistuneiden työttömyyden kehitys jakautuu erityisellä tavalla. Arvioimme, että alemman korkea-asteen suorittaneilla työttömyys saavutti huippunsa jo huhtikuussa (lisäystä noin 560) ja on sen jälkeen vähentynyt. Helmikuun lopussa heitä oli edelleen työttömänä 215 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla vastavalmistuneiden työttömyyden kehitys on täysin erilainen, sillä heidän joukossaan työttömien määrä ei ole kääntynyt laskuun. Työttömyys kohosi ensin nopeasti kesäkuuhun saakka ja on kohonnut hieman lisää myös sen jälkeen. Helmikuun lopussa heitä oli työttömänä 1 356, mikä on 256 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kokoaikaisesti lomautettujen vastavalmistuneiden määrä kasvoi keväällä erittäin jyrkästi. Enimmillään heitä oli huhtikuussa 5 358. Sen jälkeen lomautukset ovat vähentyneet selvästi. Helmikuussa 2021 kokoaikaisesti lomautettuna oli 578 vastavalmistunutta, joista 221 korkeakoulutettua ja 357 muuta kuin korkeakoulutettua.
Lomautettujen määrä on edelleen poikkeuksellisen suuri, sillä vuotta aikaisemmin ennen korona-aikaa lomautettuna oli 205 henkilöä.
Työttömyys vähenee hitaasti
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli helmikuun lopussa runsaat 327 000 työtöntä työnhakijaa. Lisäystä vuotta aiemmasta oli hieman vajaat 79 000 henkilöä.
Edellä mainitussa luvussa on mukana kokoaikaisesti lomautetut. Kun heidät jätetään joukosta pois, saadaan työttömien määräksi helmikuussa runsaat 271 000, jossa on nousua reilut 43 000 henkilöä vuoden takaa.
Työttömyyden huippu ajoittui toukokuuhun, minkä jälkeen se on vähentynyt, ensin muutaman kuukauden ajan ripeämmin, mutta nyt jo usean kuukauden ajan varsin hitaasti. Trendisarjan mukaan työttömyys kohosi ensin helmikuusta toukokuuhun noin 60 000 henkilöllä ja on sen jälkeen vähentynyt runsaalla 15 000 henkilöllä eli hieman yli neljäsosalla alkuperäisestä noususta.
Työttömyyttä pitää ylhäällä ja sen alenemista hidastaa työttömyysjaksojen pitkittyminen. Yli vuoden työttömänä olleiden eli pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut lokakuusta 2019 saakka. Heidän määränsä on noussut 12 viime kuukauden aikana lähes 32 000 henkilöllä (yli 50 prosenttia) vajaaseen 94 000 henkilöön.
Työttömyydet, joiden kesto vaihtelee kolmesta kuukaudesta vuoteen, saavuttivat huippunsa heinäkuussa ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen avulla arvioimme, että heidän määränsä on vähentynyt sen jälkeen hieman yli 21 800 henkilöllä. Muutos on ikävä kyllä lähes täsmälleen sama, jolla pitkäaikaistyöttömien määrä on tuona aikana kasvanut.
Alle kolmen kuukauden mittaiset työttömyysjaksot vähenivät jyrkästi kevään jälkeen. Nyt ne ovat painuneet jo tavanomaista matalammiksi. Ne eivät luultavasti voi vähentyä enää kovin paljon enempää. Kun työttömyyttä halutaan alentaa, katseet pitää kääntää yli kolmen kuukauden mittaisiin työttömyyksiin. Keskeistä on pysäyttää työttömyyksien pitkittyminen ja työttömien virtaaminen pitkäaikaistyöttömyyteen. Tässä koronaviruspandemian pysäyttäminen on tärkein keino.
Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi arviomme mukaan ensin 8 800 henkilöllä helmikuusta toukokuuhun, minkä jälkeen se on vähentynyt noin neljänneksellä tuosta noususta eli vajaalla 2 200 henkilöllä. Yli kolme kuukautta kestäneet työttömyydet ovat loivassa nousussa, sillä pitkäaikaistyöttömyys kohoaa enemmän kuin 3–12 kuukauden mittainen työttömyys vähenee. Alkavat ja lyhyet työttömyydet ovat normaalilla tasolla tai jopa sitä matalampana.
Kokoaikaisesti lomautettuja oli helmikuussa vajaat 56 000. Määrä on vain hieman pienempi kuin tammikuussa tai viime syksynä. Se on myös pienempi kuin maaliskuussa 2020.
Korkeakoulutettujen lomautukset vähenivät selvästi tammikuussa, mutta helmikuu ei tuonut uutta merkittävää parannusta tilanteeseen. Lomautettuna on edelleen poikkeuksellisen moni, jonkin verran useampi kuin maaliskuussa 2020.
Teksti: Pasi Sorjonen
Tilastot: TEM, Macrobond, Tomi Husa, Pasi Sorjonen
Kuvaajat: Pasi Sorjonen
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu työttömyystilanteeseen.
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu Suomen lomautustilanteeseen.
