Bruttokansantuote putoaa – mahtaako 5–6 prosenttia riittää?

Tuoreimmissa skenaarioissa Suomen talouden arvioidaan supistuvan tänä vuonna 3–6 prosenttia. Luulen, että monien mielestä jopa tuo kuuden prosentin pudotus tuntuu melko pieneltä, kun ottaa huomioon, miten laajasti yhteiskunta näyttää pysähtyneen parin viime viikon aikana.

7.4.2020

En ota kantaa siihen, onko arvio kuuden prosentin pudotuksesta hyvä tai oikeaa suuruusluokkaa. Sen sijaan yritän kertoa, miten tuollaiseen arvioon voi päätyä. Jokainen voi pohtia tykönään, onko arvio alakantissa vai yläkantissa.

Arvioon kuuden prosentin BKT:n pudotuksesta pääsee esimerkiksi olettamalla seuraavaa. Kokonaistuotanto supistui maaliskuun kolmella viimeisellä viikolla 15 prosenttia vuodentakaisesta, mutta sitä ennen alkuvuosi oli tavanomainen. Tuotanto (arvonlisäys) jää myös toisella neljänneksellä 15 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Kolmannella neljänneksellä se piristyy pohjaltaan, mutta jää edelleen 5 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Vihdoin vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotanto palaa tasolle, jolla se oli vuotta aikaisemmin.

Luultavasti koronaepidemia vielä laajenee. Sen vuoksi 15 prosentin tuotannon vähennys toisella neljänneksellä saattaa kuulostaa optimistiselta. Mietitään tuota kuukausitasolla. Jospa huhti–touko- ja kesäkuun pudotukset olisivat 20, 15 ja 10 prosenttia. Tai 25, 10 ja 10 prosenttia. Molemmat vaihtoehdot tuottavat saman 15 prosentin laskun toiselle neljännekselle. Alkuun pari pahaa kuukautta ja sitten vähän helpotusta ennen juhannusta.

Kolmannen neljänneksen viiden prosentin vähennys tuotantoon tulisi kuukausitasolla esimerkiksi siten, että pudotukset heinä-, elo- ja syyskuussa olisivat 10, 5 ja 0 prosenttia. Syyskuussa palattaisiin siis normaaliin. Tai ne voisivat olla 8, 5 ja 2 prosenttia, jolloin ehkä vasta marraskuu olisi kuten edellisenä vuonna.

On selvästi monia mahdollisia yhdistelmiä, joilla teknisesti laskien päästään koko vuoden osalta 6 prosentin BKT:n laskuun. Paljon riippuu epidemian pituudesta ja sitä emme tiedä.

Olen melko varma, että 15–20 prosentin tuotannon menetys huhtikuussa kuulostaa monista edelleen aivan liian pieneltä. Moni palveluala on sentään jo käytännössä kiinni.

Oheinen kuva näyttää eräiden Suomen toimialojen oman tuotannon arvon (bruttoarvonlisäys vuonna 2018). Osa toimialoista on pysähtynyt. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisten liikkumiseen ja tapaamiseen liittyvät palvelut, kuten ravitsemis- ja majoitustoiminta, matkailu sekä taiteet, viihde ja virkistys. Teollisuus epäilemättä kärsii myös, koska kysyntää on vähemmän sekä kotimaassa että ulkomailla. Toisaalta osa suurimmista toimialoista toimii luultavasti kriisin aikana täydellä teholla. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelut, informaatio ja viestintä, julkinen hallinto sekä sähkö-, vesi- ja jätehuolto. Myös valtaosa kiinteistöalasta toimii luultavasti melko normaalisti. Päivittäistavarakauppa ja apteekit pärjäävät kaiketi ihan hyvin, mutta monilla muilla kaupan aloilla on varmasti vaikeaa. Joidenkin alojen osalta notkahdusta on vaikea arvioida.

Lukijan mieleen saattaa muistua, että eikö talousennusteissa usein arvioida BKT:n kehitystä kysyntäerien kautta? Jo vain.

Epävarmuutta on niin paljon, että investoinnit vähenevät jyrkästi. Käynnissä olevat rakennushankkeet saattavat edetä, mutta ainakin kone- ja laitehankinnat pannaan jäihin. Vienti supistuu varmasti. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vähenevät, koska tulossa on paljon lomautuksia ja lisää työttömyyttä. Tulevaisuudenusko on koetuksella, liikkumista rajoitetaan, eikä shoppailu nyt innosta, joten yksityinen kulutus vajoaa. Miten tästä näkökulmasta katsoen voidaan ikinä selvitä niin, että BKT supistuu vain 5–6 prosenttia?

Viennin, investointien ja kulutuksen summa ei ole BKT vaan kokonaiskysyntä. Sen heikkenemisestä vain osa kohdistuu kotimaiseen tuotantoon ja loppu tuontiin eli ulkomaiseen tuotantoon. Tuonti vähenee luultavasti (suhteellisesti) enemmän kuin kotimainen tuotanto.

Millaiseen lopputulokseen tämän pyörittelyn jälkeen pääsee?

No, 5–6 prosentin verran pakkaselle painuva talouskasvu on tänä vuonna hyvinkin mahdollinen vaihtoehto. Onko se kuitenkaan todennäköisin?

Riskit ovat ehkä kuitenkin enemmän kallellaan huonompien vaihtoehtojen suuntaan. Suurempi pudotus tuntuu todennäköisemmältä kuin pienempi.
Taidan itsekin kallistua sille kannalle, että emme taida selvitä 6 prosentin pudotuksella.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271