Työhön liittyvä matkustaminen vaihtelee palkansaajien asematason mukaan. Korkeakoulutetuilla matkustaminen on yleisintä ylimmässä johdossa ja harvinaisinta muissa kuin asiantuntija- tai johtotehtävissä työskentelevillä.
Kyselyn korkeakoulutetusta ylimmästä johdosta 79 prosentilla työhön liittyi matkustamista työajalla tai sen ulkopuolella, keskijohdosta 70 prosentilla ja asiantuntijoista 69 prosentilla. Muissa kuin asiantuntija- tai johtotehtävissä työskentelevillä korkeakoulutetuilla työn vuoksi matkustavien osuus oli 40 prosenttia. Päivittäisiä kodin ja työpaikan välisiä työmatkoja ei luettu kyselyssä työhön liittyväksi matkustamiseksi.
Asemataso on yhteydessä myös siihen, kuinka työajan ulkopuolella tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen korvataan. Johtajilla on tavallisempaa kuin muilla, että matka-aikaa ei korvata tai korvauksen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan.
Korkeakoulutetuista johtajista, joiden työhön liittyy matkustamista myös työajan ulkopuolella, 63 prosentilla työajan ulkopuolista matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan kuuluvan peruspalkkaan. Asiantuntijatehtävissä 55 prosentilla ja muissa kuin asiantuntija- tai johtotehtävissä 42 prosentilla korkeakoulutetuista työajan ulkopuolista matka-aikaa ei korvata.
Asematasolla oli merkitystä myös siinä, miten korkeakoulutetut suhtautuvat työhön liittyvän ja työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaamiseen (ks. kuvio alla). Muut kuin johtotehtävissä työskentelevät suhtautuivat myönteisimmin siihen, että työhön liittyvä ja työajan ulkopuolella tapahtuva matkustamisen pitäisi aina korvata joko rahana tai vapaana.
Matka-aikakysely 2019: Matkustaminen työasioissa työajan ulkopuolella pitäisi korvata aina joko rahana tai vapaana
Selvä enemmistö, 85 prosenttia, kaikista palkansaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ”matkustaminen työasioissa työajan ulkopuolella pitäisi korvata aina joko rahana tai vapaana”. Myös johtotehtävissä työskentelevistä korkeakoulutetuista valtaosa, 73 prosenttia, oli ainakin osittain sitä mieltä, että matka-aika tulisi aina korvata.
Vapaa-aika on työtehtäviin tai asematasoon katsomatta arvokasta aikaa työn kuormituksesta palautumiseen. Palautumisen laiminlyönti voi johtaa työkyvyn heikentymiseen, mikä on riski sekä työnantajalle että työntekijälle. Kuten kyselyn vastaukset osoittavat, vapaa-aikaa pidetään arvossa.
Tutustu kyselytulosten yhteenvetoon Akava Works -kyselytutkimus: Matka-aikakysely 2019
Lisätietoja:
